Näkökenttätutkimus paljastaa glaukooman

Näkökenttätutkimus on muun muassa silmänpaineen mittaamisen ja silmänpohjan kuvantamisen lisäksi tärkeässä roolissa glaukooman toteamisessa. Hoitamaton glaukooma vaurioittaa edetessään näköhermoa pysyvästi, joten varhainen diagnoosi on taudin hoidossa kaikkein tärkeintä.

“Asiakas ei välttämättä itse huomaa glaukooman etenemistä tai sen jo aiheuttamia muutoksia, sillä tauti saattaa olla pitkään oireeton. Näkökenttätutkimus on tärkeä silmälääkärin suosittelemin kontrollivälein”, optometristi Marikki Suvala täsmentää.

Tutkimukseen silmälääkärin lähetteellä

Glaukooman lisäksi näkökenttää tutkitaan tiettyjen neurologisten sairauksien tai ongelmien yhteydessä, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tällöin varmistetaan erityisesti, täyttyvätkö ajokortin näkövaatimukset edelleen.

“Neurologisista syistä näkökentässä voi tapahtua muutoksia myös parempaan suuntaan, mutta ne ovat aina yksilöllisiä”, Suvala painottaa.

Näkökenttätutkimuksen tekee optikko, sairaanhoitaja, lähihoitaja tai tutkimushoitaja. Silmälääkäri vastaa tulosten tulkinnasta ja mahdollisesta diagnoosista, jos näkökenttätutkimus antaa viitteitä poikkeavuuksista. Suvalan mukaan jatkohoitona voi olla esimerkiksi säännöllinen seuranta tai lääkityksen aloittaminen.

Vaivaton tutkimus sujuu paremmin levänneenä

Täysin kivuton näkökenttätutkimus tehdään puolipallomaisella näkökenttälaitteella. Tutkittava katsoo laitteen sisällä olevaa merkkivaloa ja painaa kädessään olevaa nappia aina nähdessään sattumanvaraisesti ja eri kirkkaudella välähtäviä valoja. Näkökenttälaitteen tietokoneohjelma piirtää tulosten perusteella kuvan näkökentästä. Tutkimus kestää 30–60 minuuttia laitteesta riippuen.

Näkökenttätutkimuksessa ei yleensä tarvita mustuaista laajentavia silmätippoja, joten tutkimukseen voi tulla autolla. Suvala kuitenkin muistuttaa, että samalla kertaa saatetaan tehdä muita tutkimuksia, joissa tippoja joudutaan käyttämään. Tutkimukseen tulisi ottaa mukaan silmälääkärin tekemä tutkimus- ja hoitomääräys, jolla saa Kela-korvauksen. Suvala vinkkaa myös riittävästä levosta valmistautumisessa.

“Näkökenttätutkimukseen on hyvä tulla kunnolla levänneenä, koska vireystila vaikuttaa tutkimustuloksiin. Esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen tai kovassa flunssassa voi olla vaikea keskittyä tutkimukseen ja tulos saattaa olla huonompi kuin riittävillä yöunilla.”