Et voi. Glaukoomalääkkeet on aina otettava säännöllisesti ja aina samaan aikaan, vaikkei tauti oireilisi.
Glaukooma on osittain periytyvä sairaus. Suvussa esiintyvän glaukooman on arvoitu 3–4-kertaistavan sairastumisriskin. Jos lähisukulaisellasi on todettu glaukooma ja olet yli 40-vuotias, suosittelemme silmälääkärin tarkastusta.
Glaukooman riskejä ovat yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisella todettu glaukooma, kohonnut silmänpaine, mykiön hilsetystauti ja afroamerikkalainen tai hispaanotaustainen perimä. Diabetes, voimakas liki- tai kaukotaittoisuus, pitkäaikainen kortisonin käyttö, aikaisemmat silmävammat sekä anemia- tai sokkitaipumus lisäävät myös joidenkin glaukoomatyyppien riskiä. Vaikka glaukooma yleistyy vasta yli 40-vuotiailla, nuoremmiltakin voi löytyä merkkejä alkavasta glaukoomasta.
Sinulla voi olla kohonnut silmänpaine ilman glaukoomaa. Korkea silmänpaine ei välttämättä
vaurioita näköhermoa, mutta se on glaukooman riskitekijä, jota on syytä seurata säännöllisesti.
Normaali silmänpaine vaihtelee yksilöllisesti. Keskimääräinen normaalipaine on 16 mmHg (millimetriä elohopeaa), ja noin 90 prosentilla ihmisistä paine on 10 ja 21 välillä. Korkea silmänpaine ei automaattisesti tarkoita glaukoomaa, mutta sen syy on aina selvitettävä ja sitä täytyy tarkkailla säännöllisillä silmälääkärikäynneillä. Toisinaan glaukooma saattaa edetä, vaikka silmänpaine olisi normaali tai normaalin rajoissa. Siksi glaukooman toteamiseen ja seurantaan tarvitaan monia erilaisia tutkimuksia.
Avokulmaglaukooma on tavallisin glaukoomatyyppi. Avokulmaglaukoomassa silmän kammiokulman rakenne on normaali, mutta kammionesteen virtaus on heikentynyt ikääntymisen tai jonkin ulkoisen tekijän vuoksi (sekundaarinen glaukooma).
Sekundaarisiin avokulmaglaukoomiin kuuluvat mykiön hilsetystaudin aiheuttama kapsulaariglaukooma ja värikalvosta irtoavasta pigmentistä johtuva, vahvasti periytyvä nuoruusiän pigmenttiglaukooma. Myös aiemmat silmävammat, silmänsisäiset tulehdukset tai verkkokalvon veritulpat voivat aiheuttaa sekundaarista glaukoomaa.
Ahdaskulmaglaukoomassa kammiokulman rakenne on ahtautunut, koska värikalvo painaa sitä vasten. Pahimmillaan silmän nestekierto voi mennä kokonaan tukkoon ja aiheuttaa glaukoomakohtauksen, jonka oireita ovat voimakas kipu, näön sumeneminen ja pahoinvointi. Glaukoomakohtaus hoidetaan välittömästi silmäsairaalassa.
Glaukoomaleikkauksessa silmänpainetta lasketaan luomalla liialliselle kammionesteelle uusi poistumiskanava. Leikkaus on päiväkirurginen toimenpide, joka tehdään paikallispuudutuksessa. Pääset kotiin jo muutaman tunnin kuluttua leikkauksesta.
Käytä leikkauksen jälkeen lääkärisi määräämiä silmälääkkeitä. Lisäksi leikattu silmä tulee puhdistaa päivittäin veteen kostutetulla pumpulilla. Nukkuessa on tärkeää käyttää suojalaseja kuukauden ajan.
Ulkoilu, peseytyminen (paitsi hiusten pesu ensimmäisen viikon aikana) ja omien silmälasien käyttö on sallittua heti. Vältä ensimmäisen kuukauden aikana saunomista, pesuveden pääsyä silmään sekä nostamista ja kantamista. Varo silmän painamista ja hieromista kolmen kuukauden ajan. Jos tuuli tai kylmä ärsyttävät silmää, se kannattaa peittää lapulla tai silmälaseilla. Lievä roskantunne, vetistys ja punoitus ovat normaaleja oireita leikkauksen jälkeen, mutta jos leikatussa silmässä ilmenee särkyä, valonarkuutta, näön heikkenemistä tai muuta sinua huolestuttavaa, ota heti yhteyttä Silmäasemalle.
Silmäkirurgi Ilkka Puusaari on hoitanut glaukoomapotilaita jo vuodesta 2002. Yli viisitoistavuotisen uran aikana sekä glaukooman toteaminen että hoidot ovat kehittyneet, mutta tärkein tekijä sen pysäyttämisessä on pysynyt samana. Kun näköhermoa vaurioittava glaukooma huomataan riittävän ajoissa, näkö voidaan lähes aina pelastaa.
Iän myötä osalle ihmisistä kehittyy verkkokalvolle makulan eli tarkan näön alueen rappeumaa. Silmänpohjan ikärappeuma voi aiheuttaa kirjainten katoamista lukiessa, suorien viivojen ja ruudukkojen vääristymistä, näöntarkkuden heikkenemistä tai samentuneita alueita näkökentässä. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin ikääntyneiden ihmisten näköä vakavasti heikentävä sairaus.
Diabetekseen sisältyy suurentunut riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvon sairauteen. Retinopatia voi johtaa hoitamattomana vakavaan näön heikkenemiseen. Jokaisen diabeetikon silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti, jotta mahdollinen silmänpohjan sairaus pystytään toteamaan ajoissa.