Glaukooma eli silmänpainetauti

Noin puolet glaukoomapotilaista sairastaa tautia tietämättään, sillä glaukooma on alkuun oireeton. Oireet, kuten näkökentän kaventuminen tai tarkan näön heikentyminen ilmaantuvat vasta taudin jo edettyä pitkälle. Glaukooma, entiseltä nimeltään viherkaihi, löytyy onneksi helposti silmälääkärin rutiinitarkastuksessa, jolloin tehokas hoito voidaan aloittaa ajoissa.

Jos olet yli 45-vuotias, suosittelemme käyntiä silmälääkärillä vähintään kahden vuoden välein. Se kannattaa, vaikkei sinulla ei olisi minkäänlaisia kipuja tai oireita

Glaukoomadiagnoosi perustuu silmänpaineen mittaukseen, silmän kammiokulman mikroskooppitutkimukseen, silmänpohja- ja hermosäiekuvauksiin ja näkökenttätutkimukseen. Kaikki glaukoomatutkimukset ovat nopeita ja kivuttomia.

Glaukooma johtuu kohonneesta silmänpaineesta. Sopiva silmänpaine pitää silmämunan pyöreänä ja sarveiskalvon kuperana, mutta liian korkea paine voi rikkoa silmän rakenteita. Kohonneen silmänpaineen syynä on silmän sisälle kerääntyvä neste. Silmä tuottaa jatkuvasti kammionestettä, joka kuljettaa happea ja ravinteita kudoksiin, vie pois kuona-aineita ja auttaa silmää pysymään muodossaan. Jos kammionesteen poistuminen silmästä estyy esimerkiksi tukkeutumisen tai ahtaan rakenteen vuoksi, silmänpaine nousee. Glaukoomapotilaan näkö heikkenee, kun liian korkea silmänpaine vaurioittaa näköhermoa joko painamalla sitä tai häiritsemällä sen verenkiertoa.

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta. Silmälääkäri saattaa määrätä sinulle glaukooman hoitoon tarkoitettuja silmätippoja, joita tiputetaan silmään kerran tai useammin päivässä. Toinen vaihtoehto on silmän kammiokulman laserhoito. Se on kivuton toimenpide, jonka jälkeen pääset kotiin samana päivänä.

Jos tipoista ja/tai laserhoidosta ei ole apua ja näköhermon vaurioituminen jatkuu, seuraava askel on glaukoomaleikkaus. Sinulle sopivin leikkaustekniikka valitaan tilanteen mukaan. Joissakin tapauksissa leikkaukseen päädytään jo ensimmäisenä hoitovaihtoehtona. Leikkaus alentaa usein silmänpainetta jopa niin tehokkaasti, ettei muuta lääkitystä tarvita.

Glaukoomaleikkaus, jossa silmän kammionesteelle luodaan kirurgisesti uusi poistumiskanava, voidaan yleensä uusia kerran. Uusintaleikkaus tehdään eri kohtaan kuin ensimmäinen. Jos kahdella glaukoomaleikkauksella ei saavuteta toivottua tulosta, silmään voidaan asentaa pieni silikoniputki ohjaamaan kammionestettä ulos silmän etukammiosta.

Glaukoomaan ei voi luotettavasti ennaltaehkäistä, mutta terveet elämäntavat saattavat pienentää sairastumisriskiä.

Glaukooman aiheuttamia vaurioita näköhermolle ei voida parantaa. Taudin kehitystä pystytään kuitenkin tehokkaasti hidastamaan ja sen eteneminen jopa pysäyttämään, kun diagnoosi saadaan riittävän nopeasti. Tärkeintä on käydä säännöllisesti silmälääkärin tarkastuksessa, jotta glaukooma huomataan ajoissa.

Kun glaukooman hoito päästään aloittamaan hyvissä ajoin, näön menetys on erittäin epätodennäköistä. Käynti silmälääkärin tutkimuksissa voi siis pelastaa silmäsi.

Valitun hoidon tehoa seurataan, jotta silmänpaineesi pysyy varmasti turvallisella alueella eikä tauti pääse etenemään. Silmälääkärillä tulee käydä säännöllisesti. Silmänpaine mitataan ja silmänpohja ja näkökenttä tutkitaan kerran tai kahdesti vuodessa. Lisäksi kuvataan näköhermon pää ja verkkokalvon hermosäiekerros. Jos sairaus etenee, hoitoa tehostetaan.

Et voi. Glaukoomalääkkeet on aina otettava säännöllisesti ja aina samaan aikaan, vaikkei tauti oireilisi.

Glaukooma on osittain periytyvä sairaus. Suvussa esiintyvän glaukooman on arvoitu 3–4-kertaistavan sairastumisriskin. Jos lähisukulaisellasi on todettu glaukooma ja olet yli 40-vuotias, suosittelemme silmälääkärin tarkastusta.

Glaukooman riskejä ovat yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisella todettu glaukooma, kohonnut silmänpaine, mykiön hilsetystauti ja afroamerikkalainen tai hispaanotaustainen perimä. Diabetes, voimakas liki- tai kaukotaittoisuus, pitkäaikainen kortisonin käyttö, aikaisemmat silmävammat sekä anemia- tai sokkitaipumus lisäävät myös joidenkin glaukoomatyyppien riskiä. Vaikka glaukooma yleistyy vasta yli 40-vuotiailla, nuoremmiltakin voi löytyä merkkejä alkavasta glaukoomasta.

Sinulla voi olla kohonnut silmänpaine ilman glaukoomaa. Korkea silmänpaine ei välttämättä

vaurioita näköhermoa, mutta se on glaukooman riskitekijä, jota on syytä seurata säännöllisesti.

Normaali silmänpaine vaihtelee yksilöllisesti. Keskimääräinen normaalipaine on 16 mmHg (millimetriä elohopeaa), ja noin 90 prosentilla ihmisistä paine on 10 ja 21 välillä. Korkea silmänpaine ei automaattisesti tarkoita glaukoomaa, mutta sen syy on aina selvitettävä ja sitä täytyy tarkkailla säännöllisillä silmälääkärikäynneillä. Toisinaan glaukooma saattaa edetä, vaikka silmänpaine olisi normaali tai normaalin rajoissa. Siksi glaukooman toteamiseen ja seurantaan tarvitaan monia erilaisia tutkimuksia.

Avokulmaglaukooma on tavallisin glaukoomatyyppi. Avokulmaglaukoomassa silmän kammiokulman rakenne on normaali, mutta kammionesteen virtaus on heikentynyt ikääntymisen tai jonkin ulkoisen tekijän vuoksi (sekundaarinen glaukooma).

Sekundaarisiin avokulmaglaukoomiin kuuluvat mykiön hilsetystaudin aiheuttama kapsulaariglaukooma ja värikalvosta irtoavasta pigmentistä johtuva, vahvasti periytyvä nuoruusiän pigmenttiglaukooma. Myös aiemmat silmävammat, silmänsisäiset tulehdukset tai verkkokalvon veritulpat voivat aiheuttaa sekundaarista glaukoomaa.

Ahdaskulmaglaukoomassa kammiokulman rakenne on ahtautunut, koska värikalvo painaa sitä vasten. Pahimmillaan silmän nestekierto voi mennä kokonaan tukkoon ja aiheuttaa glaukoomakohtauksen, jonka oireita ovat voimakas kipu, näön sumeneminen ja pahoinvointi. Glaukoomakohtaus hoidetaan välittömästi silmäsairaalassa.

Glaukoomaleikkauksessa silmänpainetta lasketaan luomalla liialliselle kammionesteelle uusi poistumiskanava. Leikkaus on päiväkirurginen toimenpide, joka tehdään paikallispuudutuksessa. Pääset kotiin jo muutaman tunnin kuluttua leikkauksesta.

Käytä leikkauksen jälkeen lääkärisi määräämiä silmälääkkeitä. Lisäksi leikattu silmä tulee puhdistaa päivittäin veteen kostutetulla pumpulilla. Nukkuessa on tärkeää käyttää suojalaseja kuukauden ajan.

Ulkoilu, peseytyminen (paitsi hiusten pesu ensimmäisen viikon aikana) ja omien silmälasien käyttö on sallittua heti. Vältä ensimmäisen kuukauden aikana saunomista, pesuveden pääsyä silmään sekä nostamista ja kantamista. Varo silmän painamista ja hieromista kolmen kuukauden ajan. Jos tuuli tai kylmä ärsyttävät silmää, se kannattaa peittää lapulla tai silmälaseilla. Lievä roskantunne, vetistys ja punoitus ovat normaaleja oireita leikkauksen jälkeen, mutta jos leikatussa silmässä ilmenee särkyä, valonarkuutta, näön heikkenemistä tai muuta sinua huolestuttavaa, ota heti yhteyttä Silmäasemalle.